Joshua 14

Joosua jakaa Jordanin länsipuolen

1Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukukuntien perhekuntien päämiehet jakoivat heille 2arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaan, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta sukukunnasta antanut Mooseksen kautta. 3Sillä Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle sukukunnalle perintöosat Jordanin tuolta puolen, mutta leeviläisille hän ei ollut antanut perintöosaa heidän keskeltään. 4Sillä joosefilaisia oli kaksi sukukuntaa, Manasse ja Efraim. Leeviläisille taas ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuttavikseen sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttaan varten. 5Niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.

Kaalebin perintöosuus

6Silloin juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinä tunnet sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa. 7Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan. 8Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun minä seurasin uskollisesti Herraa, Jumalaani. 9Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: 'Totisesti, se maa, johon sinä olet jalkasi astunut, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi perintöosaksi ikiaikoihin asti, koska olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani.'

10Mutta nyt, katso, Herra on antanut minun elää, niin kuin hän oli sanonut, vielä neljäkymmentä viisi vuotta sen jälkeen, kun Herra puhui tämän sanan Moosekselle, Israelin vaeltaessa erämaassa. Katso, minä olen nyt kahdeksankymmenen viiden vuoden vanha 11ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas, kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti. Niin kuin voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan. 12Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra sinä päivänä puhui. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Ehkä Herra on kanssani, ja karkotan heidät, kuten Herra on puhunut."

13Silloin Joosua siunasi Kaalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin. 14Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, kuten se on tänäkin päivänä, sen tähden että hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa. 15Mutta Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa, kun maa oli päässyt sodasta rauhaan.

Copyright information for FinSTLK2017